27. syyskuuta 2013

Don't stop believin' hold on to the feelin'


Voin ehkä sen verran nyt paljastaa tulevaisuuden suunnitelmia, että käytiin tällä viikolla katsomassa asuntoa. Tai talo se oikeastaan oli, omakotitalo. Se ei välttämättä ole juuri Se Meidän Tuleva Talo, mutta alku kuitenkin. Maanantaina on aika pankin lainaneuvotteluun, joten sitten olen ainakin viisaampi sen suhteen, että onko sitä taloa rahaa ostaakaan. 

Miksi oma ja miksi omakotitalo? Koska olen kyllästynyt kerrostaloihin. Tän hetkisessä asunnossa (tai no asunnoissa) ei ole sinällään mitään vikaa (paitsi, että tällä hetkellä vietetään aikaa neljän koiran lauman kanssa mun 25-neliöisessä yksiössäni, koska se on sijainniltaan parempi. Tiinan 60-neliöinen kaksio sattuu sijaitsemaan keskustassa ja on jokseenkin myös hankala koirien kanssa.) Oon koiria seuranneena todennut, että niitä ei neliöiden puute haittaa, mutta myönnän, että meillä ihmisillä alkaa ehkä hieman napsua.. Eniten ehkä siihen, että asuttiin Tiinan kanssa monta vuotta yhteisessä asunnossa ja, kun erottiin ja muutin pois niin ei mulla ollut omien henkilökohtaisten kamojen ja muutaman astian lisäksi paljon mukaanotettavaa. Nyt aina, kun käyn Tiinan asunnolla mulle iskee sellainen akuutti huutoitkukohtaus, kun näen kaikki ne yhteiset tavarat lojumassa siellä. Oon ilmeisesti tosi emotionaalinen, mitä tulee tavaroihin.. hahahah. Kaikenlisäksi suurin osa Tiinan vaatteista on edelleen sen asunnolla, koska ne ei edes mahtuisi tänne, ja kaikki järkevät käyttötavarat niin kuin esimerkiksi Uunon vaatteet on siellä. Luonnollisesti en ole kauhean innokkaana menossa niitä hakemaan, koska itkeminen useammin kuin on pakko, varsinkin typeristä syistä on jokseenkin masentavaa.

Tämä karkasi nyt hieman ulos blogin aiheesta, mutta halusin silti jakaa tämän kaiken (turhan) tiedon teidän kanssa.  


1 kommentti:

  1. Teille on haaste: http://stellanovan.blogspot.fi/2013/09/haaste.html :)

    VastaaPoista