23. toukokuuta 2013

Jing ja jang


Lumo pääsi tutustumaan Mantaan viime sunnuntaina. Ensi kohtaaminen tapahtui Mantan reviirillä, joten vähän oli sähköä narttujen välillä. Lumo on helposti provosoitavissa, joten se kyllä ärähtelee ja vilauttelee hampaitaan takaisin oikein mielellään.. Olin varautunut erottamaan paimenet toisistaan vähintään kerran, mutta toisin kävi. Jouduin ärähtämään Mantalle kaksi kertaa Lumon kiertämisestä ja alistamisesta, kun alkoi näyttää etteivät neidit saa itse välejään selviteltyä ilman tukkapöllyä. Se oli sitten siinä. Sen jälkeen jouduin ärähtämään vain Lumolle alistamisesta, kun Manta katsoi säälittävällä ilmeellään "kun mua just kiellettiin niin en mä...". Nöyrä valkoinen <3 

Manta on oikeastaan paljon nöyrempi kuin Lumo ja oli ihana huomata, että se muisti vielä, mistä sai multa viimeks palkkaa; katsekontaktista. Sitä se nytkin tuli tarjoamaan tuohon eteen ja tapitti niin intensiivisesti kasvoihin. Hieno se on jo nyt ja hienon siitä saa työllä! Ainoa hassu asia valkoisessa on se, että se ei hakeudu ihmisen luo aktiivisesti. Nuo meidän paimenet on tuommoisia kainaloisia ja kaikessa mukana niin Manta on oikeastaan melko välinpitämätön. Vasta, kun kyykistyin maan tasalle se tuli nuuhkimaan uteliaana kasvoja ja sain jopa märän suukon <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.